Pistoketolpan ajastus 
Lämmitän autoani pistoketolpasta, jossa on ajastus: virtaa saa kahden tunnin jakson. Miten tämä kannattaa ajastaa suhteessa ajoon lähtöön?

Henkilöautossa tunnin lämmittäminen pääsääntöisesti riittää. Ajasta siis niin, että todennäköinen ajoon lähteminen on ennen kahden tunnin lämmitysjakson loppumista, vähintään tunnin lämmityksen jälkeen. Jos pakkanen on kova (- 20 ja kylmempi) on kahden tunnin lämmitys jo tarpeen.

Auto kylmenee melko nopeasti sähkön tulon loppumisen jälkeen – noin puoli tuntia ja ollaan lähtöpisteessä. Ajastamisella on siis paljon merkitystä.

Jos ei saa lohkariin virtaa? 
Minulla ei ole mahdollisuutta kytkeä autoni lohkolämmittimeen virtaa. Mitä haittaa tästä voi olla? Auto lähtee kyllä käyntiin.

Nykyautot oletettavasti lähtevätkin käyntiin kylmässä, kunhan ovat kunnossa. Kylmäkäynnistys kuitenkin rasittaa moottoria ja suurentaa polttoainekulutusta sekä pakokaasupäästöjä. Liikenneturvallisuutta heikentävä haitta on, että lasien huurteen poisto ei toimi kylmänä, mistä seuraa näkyvyyden menetystä.

Lohkolämmittimen käyttö vähentää tyhjäkäynnillä lämmittämisen tarvetta. Tyhjäkäynnille on asetettu rajat: 2 minuuttia ja 4 minuuttia kylmemmässä kuin -15.

Tyhjäkäynti ei kuitenkaan edes merkittävästi lämmitä nykyaikaisia moottoreita. Onkin suositeltavaa pyrkiä järjestämään lohkolämmittimelle virtaa pakkaskeleillä.

Kun virtaa ei voi ajastaa... 
Kytken autoni virtapistokkeeseen, jota ei voi ajastaa. Onko jatkuvasta virrasta haittaa?

Jatkuva virta ja liika lämmittäminen saattaa olla moottorin tiivisteiden kannalta huono asia. Pidemmän päälle saattaa aiheutua moottorivikoja.

Ylilämpenemisen vaaraa ei nykyisten autojen säteilylämmittimen kanssa onneksi ole. Ajastin on kuitenkin hyödyllinen, ja sellaisen voi hankkia pistokkeeseen lisäosana tai autoon asennettavana kellokytkimenä.

Toimiiko lohkolämmitin? 
Vanhassa autossani näki konepellin sulamisesta, että lohkolämmitin toimii. Uudessa autossani näin ei ole. Eikö lohkolämmitin toimi?

Nykyiset lämmittimet ovat tehoiltaan pienempiä – todennäköisesti lohkolämmittimesi toimii mutta lämpöä ei mene harakoille lumen sulatukseen konepellin päältä. Osin uusien autojen paremmat eristyksetkin voivat vaikuttaa.

Vähätehoinen nykylämmitin on energiataloudellinen tehokkuuden kustannuksella. Tässä mielessä lohkolämmitin ei siis toimi yhtä tehokkaasti kuin vanhassa autossasi.

Lohkolämmittimen toimivuuden voi testata pitämällä sitä kaksi tuntia päällä ja kokeilemalla moottorin vesiletkun lämpötilaa ennen ja jälkeen. Eron pitäisi tuntua käsin tunnustelemalla.

Sisätilalämmittimen käyttö 
Lohkolämmittimeeni liittyy sisäpistoke, johon voisi kytkeä lämpöpuhaltimen auton sisäpuolelle. Miten sijoiteltuna ja kuinka kauan puhallus kannattaa? Pelkään virrankulutusta ja palovaaraa!

Sisätilalämmitin kuluttaa sähköä moninkertaisesti enemmän kuin moottorin lämmitin. Sitä ei pitäisikään joutua käyttämään kuin ehkä 15–30 minuutin ajan. Puhallus kannattaa ohjata ajoneuvon yläosaan: tarkoitus on saada ilma kiertämään ja lämmittää lasipintoja. Laitetta ei siis kannata sijoittaa esimerkiksi jalkatilaan alimmaiseksi.

Pitkäkestoinen lämmittäminen kasvattaa auton sisä- ja ulkopuolen lämpötilaeron suureksi. Paitsi että tämä kuluttaa turhaan virtaa, aiheuttaa se myös kosteuden tiivistymistä, kastellen auton rakenteita, mistä seuraa syöpymistä ja ruostumista. Puhaltimeen voi hankkia oman ajastimensa, rajoittamaan puhallusaikaa.

Ajoneuvossa ei saa käyttää muita kuin ajoneuvokäyttöön tarkoitettuja sisätilalämmittimiä. Nämä ovat ylikuumenemista vastaan suojattuja ja siten paloturvallisia.