Jarrut ovat auton tärkein turvavaruste. Auto, jossa jarrut eivät toimi asianmukaisesti, on riski sekä matkustajille että muille tienkäyttäjille. Jarrut kuluvat ja ovat alttiina lialle ja kosteudelle. Lika ja kosteus sekä lisäksi talviaikaan maantiesuola edistävät usein jarruosien ruostumista ja hapettumista, jolloin jarrujen toiminta heikkenee.

Jarrut tulee säännöllisesti tarkastaa ja huollattaa autokorjaamolla. Voit myös itse tarkkailla autosi jarrujen kuntoa ja tällä tavalla ennakoida tulevat korjaukset. Seuraavassa joitakin kunnossapitovihjeitä.

Jarrunesteet
Henkilö- ja pakettiautoissa on lähes poikkeuksetta nestejarrut eli jarrut toimivat jarrunesteen välityksellä. Jarrupoljinta painettaessa jarruneste kulkeutuu pääsylinterin kautta putkistoa/letkuja pitkin pyöräjarruille. Nestepaine vaikuttaa jarrusylintereissä sijaitseviin mäntiin, jotka välittävät jarruvoiman kitkapaloille.

Jarruneste imee ilmasta itseensä kosteutta, jolloin jarrunesteen ominaisuudet heikkenevät. Jarrunesteen kiehumispiste alenee, josta voi olla seurauksena jarrujen pettäminen (häipyminen). Lisäksi kosteus syövyttää jarruputkistoa ja jarrusylintereitä sisäpuolelta. Siksi jarruneste tulisi vaihtaa uuteen autosi huolto-ohjelman mukaan.

Jarrunestetason voit itse tarkistaa esim. tankkauksen yhteydessä. Jarrunestesäiliöt ovat yleensä läpinäkyviä ja niihin on merkitty jarrunesteen ylä- ja alaraja. Nestetason tulee olla näiden merkintöjen välissä. Muista, että jarruneste syövyttää auton maalipintoja. Jos huomaat, että jarruneste ”häviää” säiliöstä, on jarrujärjestelmä tarkastettava viipymättä ja mahdollinen vuoto korjattava asiantuntevalla korjaamolla.

Käytä ainoastaan asianmukaista jarrunestettä. Mikään muu aine ei tähän tarkoitukseen kelpaa.

Jarruletkut ja – putket
Vain hyväkuntoiset jarruletkut ja – putket kestävät niihin jarrutettaessa kohdistuvaa painetta. Pienikin murtuma tai halkeama saattaa aiheuttaa jarrujen pettämisen.  Jarruletkut ja – putket tuleekin aika ajoin tarkistaa silmämääräisesti.

Jarruletkujen päällinen saattaa olla murtunut tai pullistunut. Letkujen murtumat on helppo nähdä taittelemalla letkua. Usein jarruletkut murtuvat jommasta kummasta päästään, liittimien kohdalta. Jarruletkun pullistuminen johtuu yleensä letkun sisäkudoksen vauriosta. Tällöin letkun ehjä päällinen estää jarrunesteen vuotamisen ulos ja letkun päällinen pullistuu. Jarruletkut voivat myös hankautua jopa puhki. Letkut hankautuvat usein siksi, että niiden tukikiinnitys on irronnut tai ne on asennettu väärin.

Viallista jarruletkua ei koskaan saa yrittää korjata, vaan se tulee aina viipymättä uusia asiantuntevalla korjaamolla.

Jarruputkia tarkastettaessa tulisi huomio kiinnittää seuraaviin seikkoihin:

• Jarruputkien tulee olla kunnolla kiinnitetty auton alustassa oleviin kiinnikkeisiin.
• Jarruputkissa ei saa olla lommoja, eikä painaumia, jotka voivat estää jarrunesteen virtausta järjestelmässä.
• Jarruputkien tulisi olla päältäpäin ruosteettomat. Ruosteiset putket eivät kestä painetta ja ne voivat rikkoutua esim. hätäjarrutuksessa.
• Jarruputkia ei milloinkaan pidä yrittää korjata hitsaamalla tai juottamalla, vaan ne tulee aina vaihtaa uusiin.

Käyttöjarrut
Auton käyttöjarruja on yleensä kahta eri tyyppiä, levy- ja rumpujarruja. Vanhoissa autoissa on vielä yleisesti käytetty rumpujarruja kaikilla pyörillä. Uudemmissa autoissa käytetään levyjarruja.

Nykyajan autoissa on kaksipiirijarrut, jotka toimivat siten, että jarrunestenestevuodon sattuessa koko jarrujärjestelmä ei mene toimintakyvyttömäksi. Kahden pyörän jarrut – yleensä toinen etu- ja toinen takajarru – toimivat vielä. Autolla voi vielä varovasti ja alhaista nopeutta käyttäen ajaa korjaamolle.

Jarrupaineensäädin, ALB-venttiili
Monissa autoissa on kuormituksen mukaan säätyvä venttiili. Venttiili säätää takajarruille enemmän tehoa auton ollessa kuormattu. Joskus venttiilin varsi voi olla kiinniruostunut. Tällöin takajarrut voivat jarruttaa liikaa tai liian vähän riippuen siitä mihin asentoon varsi on juuttunut.

Lukkiutumattomat jarrut, ABS
Lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä eli ABS:llä pidetään pyörät pyörimässä jarrutuksen aikana. Näin kuljettaja voi tehdä hallitumman jarrutuksen ja säilyttää paremmin suuntavakauden ja ohjattavuuden jarrutuksen aikana. Lukkiutuneilla pyörillä ajoneuvo ei ole ohjattavissa.

Normaaliajossa ABS-jarrut toimivat kuten tavanomaiset jarrut. ABS kytkeytyy toimintaan, kun jarrupoljinta painetaan voimakkaasti. ABS toimii automaattisesti niin kauan kuin jarrupoljinta painetaan voimakkaasti. Jarrupolkimesta tuntuva värähtely kuuluu ABS:n toimintaan.

Ajonvakautusjärjestelmä, ESP
Ajonvakautusjärjestelmällä tarkoitetaan autossa olevaa järjestelmää, joka ikään kuin korjaa kuljettajan tekemiä ohjausvirheitä. Ohjausvirheitä voivat olla esimerkiksi liian suuri kaarrenopeus tai perän luistoon lähteminen.

ESP toimii virheettömästi vain, kun auton jarrujärjestelmä on täysin kunnossa.

Järjestelmä tunnistaa auton liikkeitä nopeusmittarin ja kiihtyvyysantureiden perusteella. Esimerkiksi, jos kaarrenopeus on liian suuri ja tie on liukas, voi ajonvakautusjärjestelmä jarruttaa toisen puolen renkaita enemmän, jolloin auto pysyy hallinnassa. 

Ajonvakautusjärjestelmä on usein kytketty lukkiutumattomiin jarruihin ja luistonestojärjestelmään.  Useilla valmistajilla on omia nimityksiä ajonvakautusjärjestelmilleen.

Seisontajarru
Auton seisontajarru pitää auton paikoillaan auton ollessa pysäköitynä. Seisontajarru vaikuttaa mekaanisesti yleensä auton takapyöriin vaijerin välityksellä. Seisontajarrua on syytä käyttää aina, kun auto pysäköidään (myös automaattivaihteistolla varustetussa autossa!), sillä vaijerit ja vivut saattavat vähäisen käytön vuoksi ruostua kiinni ja aiheuttaa toimintahäiriöitä. Yleensä jarrut jäävät päälle tai eivät toimi lainkaan.

Seisontajarrua silmämääräisesti tarkistettaessa kannattaa huomio kiinnittää siihen, että vaijerin suojakuori on ehjä ja että käsijarruvivut eivät ole ruostuneet kiinni. Vaurioituneen vaijerin suojakuoren sisään pääsee vettä ja maantiesuolaa, joka aiheuttaa toimintahäiriöitä ja ruostuttaa vaijeria. Talvella se myös lisää kiinnijäätymisen riskiä oleellisesti. Tällainen vaijeri on paras vaihtaa ennen kuin se ehtii aiheuttaa harmia.

Muita jarrujen kunnossapitovihjeitä
Jarrujen tulee olla aina kunnossa! Huonot jarrut ovat riski omalle ja muiden turvallisuudelle. Jarrut kuluvat ja vaativat jatkuvaa huolenpitoa. Seuraaviin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota:

• Jarrunestetaso.
• Jarruletkujen ja – putkien kunto sekä liitoskohtien tiiviys.
• Mahdolliset jarrunestevuodot
• Jarrupalojen (levyjarrujen) kitkapintojen paksuus. Paksuus on yleensä helppo tarkastaa, kun pyörä on poissa. Kitkapintojen tulee olla riittävän paksut. Jarrupalat on vaihdettava viimeistään, silloin kun varsinaisten kitkapintojen paksuus on n. 2 mm. Tarkista samalla, että jarrupalojen kiinnitystapit ovat paikoillaan ja että mahdolliset varmistussokat ovat rei’issään. Tarkista myös, että jarrusatulat ovat muutoin ehjät, eikä niissä ei ole murtumia tai halkeamia.
• Jarrulevyjen kunto. Jarrulevyjen pinta saattaa olla ruostunut tai kulunut uralle. Pintaruosteen voi yrittää hioa hiekkapaperilla pois. Syvälle ruostuneet tai urautuneet levyt kannattaa uusia. Niiden sorvaaminen on myös mahdollista, mutta se ei useinkaan kannata. Levyjen työstövara jää niin pieneksi, että valmistajan paksuussuositus alitetaan. Liian ohuet jarrulevyt voivat taipua ja jarrupolkimessa tuntuu jarrutettaessa ylös/alas liikettä. Myös jarrutusteho alenee.

Jos tarkastaessasi löydät vikoja tai puutteita ja epäilet, että kaikki ei ole kunnossa, käänny korjaamon puoleen. Samoin on meneteltävä, jos ajaessa huomaat jarruissa seuraavanlaisia oireita:

• Jarrut häipyvät.
• Jarrut puoltavat jarrutettaessa.
• Jarrut täristävät.
• Jarruista kuuluu kovaa rahinaa.
• Jarrut tuntuvat takapainoisilta eli auto pyrkii jarrutettaessa kääntymään poikittain.
• Jarrut jäävät päälle
• Jarrupoljin painuu epänormaalin syvään jarrutettaessa.
• Seisontajarru ei pidä tai se jää päälle.