Sattuipa kerran katsastuksessa

Yli 100 vuotta ja runsaat 100 miljoonaa katsastusta pitävät sisällään monenlaisia erikoisia sattumuksia ja hupaisia muistoja, joita A-Katsastus nyt Suomen juhlavuoden aikana kerää ja julkaisee. Sattuiko sinun autosi katsastuksessa jotain vitsikästä tai mieleenpainuvaa?

Kirjoita oma muistosi

Sattuipa kerran katsastuksessa

A-Katsastuksen historia ulottuu aina 1900-luvun alkuun asti, jolloin ensimmäiset ajoneuvojen katsastukset suoritettiin Suomessa. Yli 100 vuotta ja runsaat 100 miljoonaa katsastusta pitävät sisällään monenlaisia erikoisia sattumuksia ja hupaisia muistoja, joita A-Katsastus nyt Suomen juhlavuonna kerää ja julkaisee.

 

Lue tarinoita asiakkaiden ja katsastajien kertomana

  • Datsun 100A

    Elettiin  80-luvun alkua ja tuttavani meni amppeerin kanssa konttorille, missä oli odottamassa paikallinen vanhan liiton 100A vihaaja r********n.

    Koeajolenkin aikana maantiellä sattui pakoputki tippumaan kannakkeiltaan ja eikun auto seis, inssi voitonriemuisena kysymään, että mikäs se täällä auton alla pilkottaa? Johon tuttavani toteaa, että valtatie neljätoistahan se siellä!

    JTK

  • Iskarit

    Elettiin 1970-luvun loppua, autonamme vauxhall victor. Auton katsastettuaan totesi inssi iskareiden olevan "huonon näköiset" ja ne pitää vaihtaa... Ostin tarvikeena halvimmat iskarit jotka sain menin konttorille ja leima tuli, sen jälkeen auto takaisin talliin ja vaihdoin takaisin autoon vanhat kaksitoimiset Belsteinit jotka olivat huomattavasti paremmat kuin halvat tarvikkeet... Seuraavana vuonna samalta inssiltä victor laakista läpi, vaikka siinä oli "huonon näköiset" iskarit...

    Ile

  • Sunbeam 900

    Asuin 1960 - 70 luvuilla Lahdessa ja ajokkinani oli silloin Sunbeam 900:nen. Katsastuksen aika läheni ja alustassa oli jonkunverran sanomista, olin varma, ettei Lahdessa olisi "sumppi" mennyt läpi,  tiesin että Mikkelissä katsastus oli kadulla (Lönrootinkatu) ilman minkäänlaisia nostureita tms. Niinpä ajoitin käyntini vanhempieni luona, jotka asuivat siis Mikkelissä ja samalla reissulla kasastutin autoni, joka meni "heittämällä" läpi. Katsastusmies oli kadulla nelinkontin, mutta ei nähnyt alustaa tarpeeksi hyvin ja laittoi leiman paperiin. No, seuraavaan katsastukseen mennessä korjautin kyllä alustan kuntoon.

    Ilppo Juhani

  • Tuontiauton katsastus

    Toin uuden Audi 80 GT:n maahan vuonna 1976 ja ajelin syyniin Oulun "katsastuskonttorille".

    Katsastusmies tuumaili tovin pitäisikö tyyppikatsastaa vai mitäpä tekisi. Kerroin hänelle, että moinen Audi tuotiin maahan jo aiemmin, seurasi empimistä, sitten pieni koeajo ja mies totesi, että laitamma ajokieltoon. Syynä oli sellainen seikka, että kun auto sammutettiin ja vilkku oli päällä jäi sen puolen parkki päälle. Maanittelujen jälkeen sain ajaa silloiseen Heikin Autoon, jos vika korjattiin sivuleikkureiila.

    Auto uudelleen näytille ja niin auto hyväksyttiin...

    Maahanmuuttaja

  • taunuksen katsastus

    80-luvulla innostuin laittaan turbosarjan 1600 cc taunukseen. taunus kun muuten laiska ja katsatus siihen aikaan huoltoaseman pihalla ja kun inssi lähti ja paino tallan tiskiin niin menas ajaa kulkineella seinään. yllätty tehoista. tuli kiukkusena takas ja avas konepellin. turbosarjahan se siellä. siihen aikaan kun ei ollu vielä mitään uusintakatsastuksia, niin pakko oli hyväksyä kun vikoja ei löytyny

    kuivanalli

  • Väärin katsastettu

    Varasin aikoinaan katsastusajan ja kyllä sinne ajoissa ehdinkin. Olin varannut paperit mappiin jo edellisenä päivänä. Auto katsastettiin onnistuneesti samalla inssin kanssa rupatellen niitä näitä.

    Kotiin ajellessa sitten huomasin että olin liikkeellä eri autolla mikä kuului katsastaa. No leimat oli papereissa joten ajattelin että ollaan seuraavalla kerralla tarkempia. 

    pölhökustaa

  • mersun katsastus

    Olinpa katsastamassa mersua ja het alkuun katsastaja huomas, että parkkipolttimo oli rikki ja sanoin siihen, että pitäishän se tietysti olla kunnossa ja siihen katsastusmies sanoi, että ei se pitäis kun se pittää olla ja siitä sitten jatkettiin kun huomasi tuulilasinpesu säiliön olevan tyhjä niin sanoi mulle, että tuolla pitäis olla vettä niin minä sanoin oikein kovaan ääneen, että ei pitäis kun siellä pittää olla.... sain katsastusmiehen nauramaan ja leimakin tuli hymy suussa... :D 

    Jouni Isopahkala

  • keikkapakun katsastus

    90 luvun alkupuolella  ostimme  ww lt28 pakettiauton  bändin  soittokeikkoja varten.viikonlopun hitsasimme ja  korjasimme porukalla kuntoon ja sit  velipojan työpaikalle  maalaamaan vähän ruosteita ,kuitenkin maalasimme nopeesti ruiskulla punasella karhimaalilla  koko auton  .tunti ja oli maalattu  ja ei muutako hallista pihalle ja tietenkin alkoi  tihuttaa sadetta ja maali  valui katosta  sivuja pitkin ,ajattelimme hällä väliä on keikka bussi  ei se niin kaunis pidä olla  ja ei muutako kotiin pihaan ja aamulla pietarsaaren  katsastuskonttorille  ,tuli sitten meidän vuoro  ,katsastus mies katsoi ja vähän nauroi ja sanoi sitten  vähän huonolla suomen kielellä, onko tää auto maalattu niin että on katolle  kaadettu sangolla maalia ja katuharjalla levitetty.sanoin vain pitää viikolla päästä keikalle ja  loppujen lopuksi tuli leima rekisteriotteeseen.HYVÄKSYTTY.

    rubisko

  • Britin katsastaminen

    Moi vaan. Meille oli hankittu kaikkien autoilijoiden herjaaman Vauxhall Viva 1973 uutena. Tuohon aikaan oli vielä käytäntöna, että uusikin auto piti katsastaa jo heti seuraavana vuonna, ei ollut nykypäivän vapaavuosia. Samoin tuolloin oli vielä se vanhan ajan katsastuskuukausi rekkarin viimeisen numeron perusteella, joten Vivan katsastusajankohta osui elokuulle, kuutonen kun oli viimeinen numero. Menimme isän ( R.I.P ) kanssa lähimmälle katsatusasemalle, tuolloin ei vielä ollut näitä yksityisiä asemia, vaan ainoastaan valtiolliset. Mielessä meillä molemmilla, niin minulla kuin isälläkin, että tää katsastushan on "pala kakkua", koska Viva oli silloin nihkeästi yli vuoden vanha, mutta eipäs ollutkaan.

    Konttorilla kaupungissa NN odottelimme vuoroamma katsastusaseman pihassa, kunne tuli kutsu halliin. Nuori insinööriopiskelija oli päässyt konttorille kesätöihin, ja tuli noutamaan Vivan halliin. Hallissa koputetiltiin alustaa helmoja, kaikki OK. Sitten ajettiin jarrudynolle, sekin OK, mutta kun katsuri alkoi tarkastaa auton valoja, niin sitten putosi pommi, inssi ilmoitti etteivät Vivan jarruvalot toimi, katsastus keskeytetään ja Viva ajokieltoon, ainoastaamn lavetin päällä saa siirtää pois konttorin pihasta. No siin kumpikin meistä suurin piirtein kysymysmerkkinä, että mitähän v####a, lähes uusi auto ja mukamas jarruvalot rikki. Minäsitten auton taakse ja sanoin isälle, että painas jarrua, no voi sun s#####a toimiihan nää jarruvalot, ei mitään vikaa missään. Isä sittä paikasta tulen väkenä konttoriin sisälle sanomaan että nyt joku katsomaan tää meidän auto, että ei siinä mitään vikaa ole. No se samainen katsastusinssioppilas tuli "nokka pystyssä" katsomaan ja toteamaan että ei hän tee mitään, viette korjaamolle lavetilla korjattavaksi ja varaatte jälkitarkastusajan, no isähän siitä vähän lisää ääntä ilmaan ja konttorin päällikkö  M.M. tuli kanssa katsomaan, että mistä moinen meteli. Isä selittämään, että kuntuo "kloppi" ei hyväksy meidän liki uuden auton katsastusta, johon kaveri (inssin planttu siis) selitti, mut ei siinä toimi jarruvalot, ei sellasta voi liikenteeseen päästää. Päällikkö M.M. sanoi, että käydääs nyt katsomassa ja tuli auomme luo ja sanoi minulle, että mee autoon ja paina jarrupojinta, no toimiihan nää jarruvalot, mitä sinä oikein horiset ja löi leimat katsastuspaperiin. Seuraavaksi M.M. sitte ripittikin sen nuoren klopin, että etkö sinä idiootti tiedä, että brittiautoissa jarruvalojen virta kulkee virtalukon kautta ja sytytysvirran pitää olla kytkettynä, että jarruvalot syttyvät. Nuori katsurikloppi oli juuri sen näköinen, että olis ollut valmis katoamaan maan poveen.

     Isin Poika

  • Höyryä montusta

    Vein välikoppa Escortin katsastukseen kun autossa oli pientä kansivikaa. Paikallaan käytettäessä lämmöt tuppasi nousemaan ja katsastusmies käytteli autoa paikallaan pihalla ennen halliin ajoa. Silloin ei ollut nostureita hallissa ja katsastaja touhusi siinä öjypohjan kohdalla tutkien etupäätä. Kun mies lähti kävelemään kohti auton takapäätä kuului montusta kummallinen ääni ja alkoi nousta höytyä. Alavesiletku oli napsahanut halki ja kiehuvat nesteet valahti monttuun. Katsastus loppui siihen kun katsastaja nousi montusta ja kehoitti työntämään auton pihalle. Pihalla rullailin ilmastointiteippiä letkun ympärille, kaadoin vettä jäähdyttimeen ja ajoin lähimmälle huoltoasemalle ostamaan ehjän letkun.

    Petteri

  • Helmapelti

    Kävin katsastamassa vanhenpaa mersua, Katsastusmies sai helmapellistä ruosteen raiskaaman ison reiän esille. Katteli ja totesi kai korjaat sentään tämän. Minä sanoin että pitäis muutenkin käydä läpi koko kori ja maalata. l
    Läpi meni.

    rinnekuja

  • Urheilua

    Menin katsastamaan ensimmäistä autoani ensimmäistä kertaa. Kaikki sujuu normaalisti, Ladan pohjaa vähän koputellaan ja niveliä tarkastellaan. Päästään takapäähän ja inssi laittaa rengasraudan sivuun, hyppää roikkumaan vetokoukkuun ja vetää pari leukaa. Auto tyynesti alas ja leima papereihin.

    Ladamies

  • hyvinkään katsastus ********

    kymmenisen tahi hieman enenpikin vuotta sitten hyvinkäällä oli vain a-katsastus metsä-mutilassa ja siellä oli *********** katsastusmiehenä, 205 pösöstä painoi tämä ukko jarrupoljinta vinoon kunnes poljin vääntyi mutkalle, jarrut muuten hyväksyttiin mutta poljin määrättiin uusiittavaksi. joka autos oli alimittaset jarrulevyt, hänen mitoilla, ja konttori joutui maksamaan vaihdot kun ei ollutkaan alimittaiset !!! iskunvaimennin testeistä joita hän teki en viitsi edes mainita koska kaikki kuolisivat nauruun.... onneksi tämäkin on jo historiaa ja kyseinen herra on ********* k1 asemalla.... ps: teillä on oikeus julkaista tai jättää julkaisematta tämä kirjoitus, mutta minä laitan silti tästä kuvan nettiin, notta kiitos!

    onneksi tuli yksityiset asemat

  • Carina 1975

    Katsastuksessa nosturin nokassa istuessani katsastusmiehen tarkastaessa alustaa ja pyörien ripustuksia kuulin hänen kutsuvan työkaveriaan "Hei tuus tänne katsoon sinäki". No minä että mitä peijoonia nytten ja odottelin levottomana. Ei siinä mitään leima tuli huomautuksitta ja äkkiä kotiin. Auton alle katsomaan että mitä nyt. Laturissa oli kiinni vieläkin se lenkkiavain joka oli siihen unohtunut laturin vaihdon jälkeen.

    Miso

  • Ensimmäisen autoni katsastus

    Ensimmäinen autoni oli 1954 ikäinen Skoda jonka isä osti lähinnä siksi, että pysyisin kotona sen kimpussa ja poissa kyliltä muusta kiusanteosta. Elettiin vuoden 1963 syksyä. Eihän minulla ollut edes ajokorttiakaan tuolloin. Toisaalta autokaan ei ollut rekisterissä ja melkein ajokelvoton. Kortin sain vasta kesällä -64 armeijassa ollessa. Siviiliin päästyä alkoivat lähes epätoivoiset korjausyritykset Skodan saattamiseksi katsastuskuntoon ja sitä tietä rekisteriin. Projektin lopputulos oli auton palaminen viiden turhan katsastuyrityksen jälkeen.  Katsastuspaikka oli kadulla ajan tavan mukaan. Täytyi ajaa toimiston ohi ja käydä kadun päässä käydä kääntymässa ja odottaa toimitusta kaduntoisella puolella vastapäätä. Taas kerran odotin. Muita autoja ei ollut. Ketään ei tullut toimistosta ulos. Pitkän ajan kuluttua toimiston ovi avautui ja joku huusi oven raosta, että mene poika korjaamaan se Skoda. Siitähän putoaa etupyörä!  Nähtiin ikkunasta kun ajoit äsken ohi. Kloks! Ovi meni kiinni.

    Menin baariin kahville ja tulin tunnin kuluttua takaisin. Autolle en tehnyt mitään. Tullessani takaisin, oli siellä jo muitakin ja kaikki katsastusmiehet olivat työn touhussa. Vuoroni tullessa katsastaja sanoi, että nythän se pyörä on kunnolla kiinni. Päätelmäni oli, että eivät vaan viitsineet keskeyttää kahvituntia yhden auton takia. Pyörän kiinnitys kelpasi, mutta muita vikoja löytyi kyllä ihan tarpeellinen määrä.  

    Arto Nikamaa

  • "Saapin renkaat"

    Menin vuosikatsastamaan 95 farmari Saabiani, alla juuri kumikorjaamosta hankitut pinnoitetut kuusikankaiset renkaat. Katsastus sujui muuten moitteettomasti, kunnes tultiin renkaiden kohdalle. Katsastusmies totesi yhden renkaan olevan merkinnän mukaan 13 tuumainen. Mielestäni kaikki renkaat olivat saman kokoiset, merkintä kylläkin 13". Siinä haettiin metrimittaa ja esimiestä paikalle, itse päättelin, että aika fakiiri on ollut, kun on saanut 15 tuuman vanteelle 13 tuuman renkaan.

    Eipä auttanut viisasteluni, väärä merkintä renkaassa ja hylky. Ei muuta kun takaisin kummisuutarille, joka ottikin yhteyttä hyvin tuntemaansa asianomaisen katsastuskonttorin päälikköön. Vastaus oli kielteinen, no, pienen mietinnän jälkeen, ei muuta kuin rengasmerkintä hiottiin pois ja uusi poltettiin tilalle ja uusintakatsastamaan auto. Sama rengas 15 tuuman merkinnällä ja tulihan se leima.

    Markku Neiramaa

  • Ankea työpaikka

    50-luvulla kävin isäni kanssa Oulussa Ilmarinkadun katsastuksessa. Ei ollut hallia, ei monttua; siinä katuvarressa katsastettiin. Oli syksy ja inha sää. Katu oli kurainen ja pinnoittamaton. Siihen aikaan autojen alustat vaativat monenlaista voitelua ja katsastusmies ryömi alle ja yritti selvittää auton kunnon. Olivat autot siihen aikaan mitä sattui. Meni kuitenkin läpi. Renkaat ajettiin niin loppuun että kuviota ei näkynyt. Jarrut testattiin ajamalla sorapinnoitteella ja polkaisemalla jarru pohjaan tai käsijarru päälle. Jäljistä sitten näkyi, toimivatko. Ei ollut ABS:ää.eikä kaksipiirijarruja. Toki Austinilla käytiin useasti Savossa sukulaisissa ym.

    OH-95

  • Varoituskolmion kotelo

    Käytin isäni autoa 70-luvulla katsastuksessa ja mielestäni reippaana poikana olin ottanut varoituskolmion takajalkatilaan valmiiksi ilman koteloa koska tiesin, että varoituskolmiota kysytään (toisin kuin nykyään). Katsastaja ei ollut kiinnostununut kolmiosta vaan vaati nähdä suojakotelon mikä oli tavaratilassa. No, piti näyttää. En vieläkään ymmärrä, mikä tarkoitus kotelolla on katsastuksessa.

    OAJ-937

  • Helmapellit

    Tämä tapahtui kaverilleni, joka oli katsastamassa Datsunia. Katsastus meni hyvin ja pienen ajolenkin jälkeen katsastaja pysähtyi konttorin oven eteen ja oli juuri lyömässä leimaa papereihin, kun kaverini ehti kysymään:  "saako muuten noissa helmapelleissä olla ruostetta", johon inssi sanoi: "ajetaanpa takaisin halliin, unohdinkin katsoa ne". No läpi meni, meinaan meisseli niistä ruostuneista helmapelleistä, mutta leimaa ei tullut sillä kertaa.

    JiiHoo

  • Escortin etupää

    Joskus 80-luvun alussa omistin Ford Escort farmarin - semmoisen jossa oli pariovet takana ja normaalia korkeampi takaosa. Kesälomalta palaillessa huomasin auton "hakevan melko reilusti ja jarrutkin tuntuivat edessä puoltavan aika reippaasti. Kotona kun tarkistin eturenkaat, huomasin, että molempien etupyörien sisäkantit oli kuluneet niin että teräsvyöt paistoi. Korjautin viat Stockmann autossa Pitäjänmäellä ja seuraavalla viikolla vein auton vielä jarruremonttiin puoltamisen vuoksi.

    Jarruremontista suoraan katsastusasemalle vuosikatsastukseen ja jo jarrumittarilla itsekin huomasin, että ongelmia tulee. Testiradalle kun päästiin niin auto teki siistin piruetin jarruttaessa ja vielä uusinnassa toisen. Katsastusmies totesi siihen, että miten hänestä tuntuu, että jarrut puoltaa hiukan liikaa. Kaivoin hanskalokerosta aamulla maksamani laskun jarruremontista ja esitin eriävän mielipiteeni. Seuraavaksi moitti löysiä etuiskunvaimentimia, jonka jälkeen esitin korjauslaskun edelliselta viikolta, jossa oli mm. maininta vaihdetuista iskunvaimentimista.

    Katsastus jatkui sen jälkeen ongelmitta ja mentiin paperitöihin ja totesin, että varmaan vaatii uusinta näytön. Katsastusmies katsoi minua ja totesi, että miksi?  Rumpujarrut kun edessä tahtoo heti huollon jälkeen vähän aikaa hakeutua ja ei niissä iskunvaimentimissa oikeesti mitään vikaa ollut, mutta kun piti vaan hiukan pelotella. 

    Juizzi

  • Ralliauton katsastus

    Menin 80-luvulla Ylivieskan konttorille näyttämään 2-ryhmän Sunbeam Avengeria. Katsuri ajoi laitteen ensin jarrudynamometrille, selasi papereita ja kyseli että mitä tälle pitää tehdä. Kerroin että vuosikatsastus ja muutoskatsastus 1,6 moottorille. Ukko ihmetteli, että onko tässä jarrutehostinta. Kerroin että ei ole kun ei tarvi, asia selviää kyllä papereista. Siihen katsuri, että kyllä Escortissa ainakin pitää olla. Oli pakko mainita että tämä on kylläkin Avenger.

    Tämänjälkeen matka jatkui toisen hallin puolelle ja seuraamme liittyi aseman päällikkö tarkkailijan roolissa. Katsuri repi istuimia ja turvavöitä, avasi takaluukun ja sanoi että bensatankin täyttöaukko ei saa olla peräkontin puolella. Päällikkö oikaisi että täyttöaukon nimenomaan pitää olla siellä missä se nyt on, luokitussäännöt vahvistavat kyllä asian. Naama punaisena katsuri kiersi keulan puolelle ja huomautti että valoja on liikaa, ei kelpaa. Päällikkö kysyi, miten niin. Tähän katsuri puolustautui sanomalla että kaukovaloja ei saa olla kuutta kappaletta. Päällikköä hieman huvitti ja hän ihmetteli että milloin sellainen sääntö on tullut.

    Yhdessä sitten ynnättiin referenssit ja ne oli juuri sen 100 mikä siihen aikaan oli luvallista. Nyt katsuri oli jo punaisempi kuin paloauto. Onneksi hän löysi auton omien ajovaloumpioiden alareunasta hieman ruostetta ja hylky tuli.

    Jusa

  • Kyykytystä

    Joskus 70-luvulla vein auton Suolahteen katsastukseen. Olin varannut ajan ja pihaan ajaessa huomasin hallin ovien olevan auki, eikä yhtään muuta autoa ollut koko asemalla. Ajoin avonaiselle ovelle, Herra Insinööri ilmestyi jostakin ja sanoi käsillä viittoen, että tuolla on parkki paikka aja sinne ja sinut kutsutaan sitten kun aika on.

    Peruutin auton viidentoista metrin päähän ruutuun, katsoin hallin ovelle ja Herra Insinööri kutsui minut halliin.

    Nuorena ja vanhan auton omistajana oli muutenkin tuskan hiki ja sitten nämä yli-ihmiset vielä kyykyttivät, kun olivat jumalasta seuraavia...ja nimenomaan ylöspäin omasta mielestään.

    PeeAa

  • Ensimmäinen katsastus

    Nuorena just kortin saaneena meni katsastaan Opel Kadettia, katsastaja tutki autoa ja kohta kysyi minulta onko varoituskolmiota  kerroin , että löytyy .

    Hän pyysi näyttämään ja samalla kehotti kasamaan sen, voi hitsi onnistuihan se , mutta kuuluuko katsastukseen tuommoinenkin, olisko tullut hylsy jos en olis osannut kasata sitä, no hylsy tuli sileistä eturenkaista kummiskin.

    Reetukas

  • Bemarin jarrut

    -90 luvulla Hervannan katsastusasemalla BMW:ni katsastamassa ollessani auto hyväksyttiin ja ajamaan lähtiessäni jarrupoljin meni pohjaan. Putki poikki. Hervanna Shelliltä uusi putki ja tarpeeksi pitkä kun en tiennyt mikä putki oli poikki ja eikun kotiin vaihtamaan.

    motoristi

  • Mersu pikkubussi

    Turussa, "Katsastus-asema" avokentällä Kupittaan jalkapallokentän pysäköinti-alueella. Sateessa. Sisätilojen tarkastus, OK. Ulkopuolen tarkastus, OK. Märälle asfaltille Katsastaja "pitkälleen" auton alustaa tarkastamaan. Ensimmäinen havainto : Roiskeläpän kiinnitys irti, ruostunut. (puu-lattiainen auto). Korjattu rautalangalla. Ei kelpaa. Korjausmääräys. No, auto korjaamolle, joka myös Mersun omistaja. Kerroin työnjohdolle asian. Hoidetaan.  Työnjohto kertoi : Heh, ei huomannut Katsastaja, että "jousi-pakan" kiinnitys oli irronnut puu-pohjasta. Korjattu : Lankku , jousi-pakka läpipulteilla vaneri-palan kanssa matkustamon puolelle kiinni.

    Rauli Kammonen

  • Trapant

    Elettiin 70-luvun aivan alkua, ja menin isäni kanssa katsastamaan meidän perheen silloista autoa, Trapanttia. Katsastusmies tuntui hiukan naureskelevan että "Trapanttihan se siinä", ja tutki autoa. Viimein kyseinen katsastusmies näytti käsimerkkiä isälleni ja huusi että "KONEPAHVI AUKI !!!" 

    Margelius

  • Pikku vilppi

    Siihenaikaan kun vaadittiin ajovalojen pesijät,minulla oli "Pösö" ja siinä sulkapesijät. Nämä pesijä menivät senverran epäkuntoon etteivät pysätyneet sinne alas,jäivät mihin kohtaan vain .Kun katsastaja pyysi laittamaan pesijä päälle oli mielessään laskettava kahdeksaan ja virta poikki niin sitten sulat jäivät alas, katsastin sen montakertaa näin...

    Timoteus 39

  • Entisajan katsastusta

    Kotipaikkani oli 70-luvulla Joutseno, Lappeenrannan ja Imatran välissä. Katsastukset hoidettiin normaalisti naapurikaupungeissa. Lähdin kuitenkin opiskelemaan Ouluun vuonna 1976 ja löysin tyttöystävän Haukiputaalta. Olin siellä jollain lomalla kun muistin että autoni (Dodge Dart vm 1967) pitäisi katsastaa. Lähin katsastuskonttori oli Kemissä. En tarkemmin muista millainen toimistokoppi siellä oli, ja oliko edes katsastushallia.

    Sanoivat aluksi, että auto pitäisi katsastaa omalla kotipaikkakunnalla. Totesin sen olevan aika hankalaa kun matkaakin kotiin on n. 700 km. Suostuivat sitten ottamaan Dodgen katsastettavaksi. Katsastuksesta en muista muuta kuin jarrujen testauksen. Se tapahtui hiekkapihalla niin, että katsastusmies kiihdytti auton vauhtiin ja polkaisi jarrut pohjaan. Kävi katsomassa jarrutusjäljet ja oli tyytyväinen ja laittoi leiman papereihin. Tämä tapahtui v. 1977 tai 1978.

    Jorma Tyrmi

  • Lapsen suusta se totuus paljastui

    Tulipa kerran talonemäntä katsastamaan autoa mukanaan tuollainen 5-vuotias pojan nulikka. Poika oli kovin kiinnostunut katsastuksesta ja kyseli koko ajan mitä sä nyt teet . Tietysti kerroin hänelle joka liikkeistäni mitä tein.

    Poika tuntui olevan kiinnostunut kaikesta mitä kerroin. Sitten kun päästiin halliin ja auto oli nosturilla katsottu lävitse. Laskin auton alas ja kerroin emännälle , että auto on kunnossa ja turvallinen ajaa liikenteessä. Tämän kun olin ehtinyt sanoa, niin poika tokaisi minulle ja sanoi: Kuules POLIISI meillä on tässä autossa naapurin setän renkaat. Siitäkös emäntä riemastui , vaihtoi väriä punaiseksi ja poika pantiin nopeaa autoon ja eikun paanalle. Juuri ja juuri ehdin toivottaa tervetulleeksi uudestaan.

    Simo

  • Tööttää nyt please

    Opel Kadet vm -72. Serkku viritti ratin töötin niin hinkulle kun se ei vain meinannu pelittää että sanoi "älä koske ollenkaan itse, sen pitäisi nyt sen kerran ainakin pihaista kun siihen painaa". No, autossa istutiin, olitiin juuri kokeiltu pieneen mäkeen käsijarru ja sitten katsastaja painoi kerran tööttiä, kuului pieni "yhyhyyhh..pii", katsoi minuun - ja painoi toisen kerran, kolmannen, ei enää mitään. "koita vielä kerran sillai lujasti painaen please" ... painoi vähän joka reunaan ja kun kuului pienen pieni pihaus " phyyyh.." , katsoi minuun .... oli hetken hiljaa ja sitten hymyili ja sanoi vain että oleppa kohtelias liikenteessä - läpi meni

    Hannu Saksola

  • "Ronskia kieltä"

    Toimin autokauppiaana 60-luvun puolivälissä Lounais-hämäläisessä pikku kaupungissa ja toimenkuvastani sekä ajankohdasta johtuen (Uusien autojen säännöstely ja pelattiin paljon vanhojen "ritsojen" kanssa)  olin usein katsastamassa milloin mitäkin vanhempaa kalustoa henkilöautoista kuorma autoihin.

    Näin ollen olin hieman "normaalia" asiakasta tutumpi katsastusmiehelle. Erään kerran olinkin katsastamassa omaa vanhaa V8 Fordiani ja seisoin siinä auton vieressä etuovi auki odotellen toimintaohjeita.

    Yli-insinööri pyysi jossakin vaiheessa minua vaihtamaan valot ja koska sen ajan tuollaisissa autoissa valonvaihdin sijaitsi alhaalla kytkimen vasemmalla puolella lattiassa niin työnsin oikean jalkani oviaukosta sisään painaakseni katkaisinta ja jäin muuten seisomaan ulos.

    Yli-insinööri mulkaisi minua ja tokaisi "noin, kun sen tekee on kuin aidan takaa n*****".  Että sellainen muisto tällä kertaa.

    Jaska 43

  • Ruuvimeisseli

    Tuttava oli paikkakunnan X siellä vanhalla valtion asemalla katsastamassa autoaan Y. Se paikkakunnan virkamiesintoisin katsastaja Z hakkasi metrin mittaisella hakulla reikiä helmapelteihin, josta tuttava suivaantui niin, että otti Z:n taskusta ruuvimeisselin ja löi sen Y:n konepellistä / katosta läpi sanoen "menee se terveestäkin pellistä läpi!" Tätä Z silminnähden säikähti ja löi leiman pahviin.

    Simo

  • Lastenlauluja

    Lasteni ollessa pieniä vein autoamme katsastukseen. Nostin lapset ulos autosta hallissa ja jäimme ihmettelemään katsastajan toimia. Katsastaja jutteli meille kyllä, mutta oli aika vakavaluonteinen. Lopuksi hän istui autoon lähteäkseen koeajolle. Kun hän käynnisti moottorin, näimme että hän alkoi yks kaks hymyillä varsin leveästi. Palattuaan hän antoi meille auton avaimet, hymyili ja sanoi, että "Siitä onkin jo aikaa kun Vaahteramäen Eemeliä olen edellisen kerran kuunnellut." Autossa oli lastenlaulujen CD pärähtänyt päälle aika kovalla volyymillä. No, katsastaja ei ainakaan pahastunut. :-)

    Erään "Eemelin" äiti

  • Sluta skratta

    I början av min besiktningskarriär, omkring 1999 så besiktade jag en bil åt en ung dam. Hon hade samma efternamn som en kollega så jag frågade henne om hon var släkt med min kollega Martin. Hon sa att Martin var farbror till henne.

    Vid besiktningen upptäckte jag ett fel som jag var osäker på om det var av sånt slag att det skulle leda till att bilen blev underkänd. Jag kallade då på närmsta kollega som råkade vara Martin. Martin kom, hälsade på kunden, men kände inte igen henne för hon hade antagligen växt till sig sen de sågs senast. Martin konstaterade att felet var ett “2:ans fel”.

    När besiktningen var klar berättade jag åt kunden att bilen blivit underkänd och behövde visas på nytt efter att felet reparerats. När jag såg hennes besvikna min sa jag att det finns ju värre saker här i livet än att behöva visa bilen på nytt, till exempel att vara släkt med Martin. Vi skrattade båda gott åt det, Martin som inte visste varför vi skrattade men visste att bilen blivit underkänd ropade då från andra sidan hallen: “Sluta skratta och lid med kunden!”. J

    Andreas

  • Jarruputkiepisodi

    Ammattikorkeakoulussa opiskellessani omistin hyvän matkaa parasta ennen –päiväyksensä ohittaneen Mercedes-Benz W123 240D-henkilöauton. Niiden parin syksyn ajan, jonka kyseisen kulkineen omistin, toi vuoden loppuun ajoittunut katsastusaikaväli oman mausteensa. Eräänä syksynä (2006) ennen toimitusta katseltiin koululla kulkine pikaisesti läpi ja haettiin korjaamolta päästömittaustodistus. Lopputulos oli vallan suotuisa katsastuksen mennessä läpi ensi yrittämällä (Yksityiset K-Asemat/Kouvolan Autokatsastus).

    Muutamaa viikkoa myöhemmin koululla kurssitöitä tehdessämme allekirjoittanutta kohtasi kuitenkin epämieluinen yllätys, jonka olisi jälkikäteen ajateltuna toivonut ilmenevän jo katsastuksen aikana: eräs oppilasryhmämme jäsenistä onnistui laboratoriotyötä tehdessään polkemaan etuakselilta valmiiksi ruostuneen jarruputken puhki siten, että autosta hävisivät etujarrut eikä sillä uskaltanut yleiseen tieliikenteeseen lähteä. Pikaisen tilannearvion jälkeen kävimme pyytämässä laboratorioinsinööriltä pysäköintilupaa, joka sellaisen myönsikin voimassaoloajan ollessa "Toisaiseksi" [Sic]. Seuraavana päivänä aikataulun ollessa korjauksille suotuisampi otimme etujarruputkista mitat, minkä jälkeen lähdimme hakemaan korjaamolta uusia jarruputkia ja nestettä. Jarruputket uusittiin ja autolla uskalsi taas ajaa. Pysäköintiongelmiakin oli koululla hieman vähemmän.

    Seuraavana keväänä koulusta valmistuttuani pääsin töihin. Kuinka ollakaan, työpaikkana sattui olemaan juuri edellä mainittu toimipaikka. Episodista tuli sattuneista syistä johtuen aikojen saatossa muutamaan kertaan vinoiltua epäonnisen katsastuksen suorittaneelle työkaverille. Allekirjoittanut on omassa työssään koko kymmenvuotisen ajan ehkä tästä episodista johtuen suhtautunut varsin vakavasti jarruputkistoon liittyviin vikoihin ja on siitä vastaavasti myös oman annoksensa vinoilua saanut - välillä aiheesta, välillä aiheetta.

    Juho

  • Katsurin pitkä päivä

    Eräänä kauniina syyspäivänä katsastukseen tuli varsinainen perävaunuyhdistelmä läheisestä korjaamosta ja aloin sitä katsastaa. Jarrumittauksen jälkeen kuljetusyksikköä piti siirtää taaksepäin seuraavia toimenpiteitä varten. Siispä lähdin reippaasti peruuttelemaan yhdistelmää kapeassa raskaan kaluston hallissa. Jostain syystä ?!? perävaunu päätti lähteä takaperin hieman vinossa asennossa. Eipä tässä hätää, ajattelin. Laskeskelin mielessäni oikeata kääntökulmaa ja kääntelin rattia tottuneesti kuin rahtari konsanaan. Mutta ei se mennytkään niin kuin suunnittelin pihassa takavasemmalla olleen kuorma-auton seisoessa oudolla ajolinjallani. Ei auttanut muu kuin ottaa vähän eteenpäin kaartaen ensin vasemmasta reunasta ja sitten oikealle. Tarkastuskuilu nyt sattui hieman haittaamaan suurta suunnitelmaani. Lopulta yhdistelmä oli niin hankalassa kulmassa, ettei sitä voinut liikuttaa eteen eikä taakse.

    Asema sulkeutui, yhdistelmä oli puoliksi ulkona ja olin yksin ongelmani kanssa.

    Oli aika pyytää apua Porin kuuluisimmalta peruuttajalta, Rajalan isännältä. Hän saapuikin nopeasti apuun, mutta ei kuitenkaan saanut yhdistelmää ajamalla pois oviaukon, kuilun ja toisen auton välisestä labyrintistä. Toiminnan miehenä hän katkaisi yhdistelmän ja veti perävaunun takapäästä kiskoen ulos hallista omalla kuorma-autollaan. Auto saatiinkin sitten ajamalla ulos. Huh.

    Pääsin kuin pääsinkin töistä kotiin vaikkakin muutaman tunnin sulkemisajan jälkeen.

    Päätön Peruuttaja Porista

  • Sattuipa kerran

    Mieshenkilö kävi useampana vuotena katsastamassa autonsa Lappeenrannan katsastusasemalla. Tämä tapahtui niin että herra kävi toimistossa maksamassa ja häipyi matkoihinsa. Katsastushallissa hän ei käynyt moneen vuoteen kunnes jossain vaiheessa jäi tien päällä katsastamattomuudesta kiinni. 

    Katsastaja Lappeenrannasta