A-Katsastuksen Pauliina Turja tutkii auton eturengasta.
Katsastajan työn monipuolisuus kiehtoo Pauliinaa.
On tosi kivoja kohtaamisia työpäivän aikana ja kiitostakin saa aika usein.

– Pauliina

Porin A-Katsastuksessa työskentelevää Pauliina Turjaa tekniikka kiinnosti kovasti jo lapsena.

– Tykkäsin aina autoista ja muustakin teknisestä. Kotona vanhempani eivät vain oikein osanneet tekniikkaan liittyviin kysymyksiini vastailla, joten päätin sitten itse ryhtyä opiskelemaan alaa enemmän.
Pauliina päätyi käymään ensin ammattikoulun sekä lukion ja jatkoi sitten tekniseen oppilaitokseen autoteknikkolinjalle, sillä halusi tutustua autoihin syvemmin.
– Ajattelin jo silloin opiskeluaikana, että tähtään katsastajaksi, koska se työ vaikutti minusta monipuoliselta ja siinä tuntui olevan mahdollisuuksia myös kehittää itseään. Aloitin yksityisellä katsastusasemalla vuonna 1999 ja myöhemmin A-Katsastus osti kyseisen aseman, joten minäkin siirryin A-Katsastuksen palvelukseen.

Hankala alku

Pauliinalla on nyt takana jo yli 20 vuotta katsastajana. Ura ei kuitenkaan alkanut ruusuisesti. Tuohon aikaan naisten arvostus katsastajana ei ollut kovinkaan hyvällä tasolla ja Pauliina sai alkuun tylysti pakit sukupuolensa takia.
– Kun hain opiskelujen jälkeen ensimmäisen kerran töitä, minulle sanottiin vain: ”Tämä ei kuule ole naisten ala!”.
Töitä löytyi kuitenkin joksikin aikaa huoltoneuvojana autokorjaamosta.

Myöhemmin katsastusalalla oleva tuttava vinkkasi paikkakunnalla avautuvasta katsastajan paikasta, jota Pauliina haki – ja tuli valituksi.
– Asiakkaatkin ihmettelivät vielä tuolloin naiskatsastajia. Joku saattoi kauhistuneena huudahtaa: ”Ei kai tuo nainen vain minun autoani katsasta…?”.
Vertaistukikin oli alkuun aika vähissä.
– En tuntenut silloin ketään muuta naista, joka olisi toiminut katsastajana. Vasta myöhemmin jatkokoulutuksissa ja kursseilla tutustuin heihin.

Kivat asiakkaat ja mukava työyhteisö ovat työn suola

Nykyisin eivät työkaverit tai asiakkaat enää onneksi kummeksu katsastajana puuhaavaa naista. Työn monipuolisuus kiehtoo Pauliinaa.
– Pidän siitä, että tässä työssä ei tarvitse jämähtää toimistoon tai istua koko aikaa paikallaan. Tämä on henkisesti hyvin vapaata. Minulla on myös rekisteröintioikeudet, joten teen toki paperihommiakin. Välillä on tietysti kiireisiä päiviä, mutta minusta asiakkaat ja mukava työyhteisö ovat juuri se tämän työn suola. On tosi kivoja kohtaamisia työpäivän aikana ja kiitostakin saa aika usein.

Pauliina on ollut aina kiinnostunut kehittämään itseään ja kouluttautumaan pidemmälle, joten hän on hankkinut matkan varrella lisää erilaisia erikoiskatsastusoikeuksia. Jos judo-termein ajattelee, Pauliina on ”mustan vyön katsastaja” eli hän saa katsastaa käytännössä kaikkia ajoneuvoja, mitä Suomen teillä liikkuu.
– Tavallisen kevyen kaluston eli henkilö- ja pakettiautojen katsastusten lisäksi teen muutos- ja rekisteröintikatsastuksia ja maahantuontikatsastuksia. Minulla on myös raskaan kaluston katsastusoikeudet ja teen laajoja jarrutarkastuksia paineilmajarruin varustetuille raskaille ajoneuvoyhdistelmille. Näiden lisäksi suoritan yksittäishyväksyntöjä eli tyyppihyväksyntää vastaavia teknisen vaatimustenmukaisuuden tarkasteluja. Katsastan ja suoritan hyväksyntöjä myös esimerkiksi polttoainekuljetuksiin tai räjähteiden kuljetuksiin käytettäviin ajoneuvoihin.

Tytöt pärjäävät teknisellä alalla hienosti

Kiinnostus tekniikkaa kohtaan ei riipu sukupuolesta. Päätyykö opiskelemaan tai töihin tekniikan pariin, on sitten ihan eri juttu. Selvää on, että tyttöjen osuus teknisen alan opiskelijoista voisi olla suurempi ja Pauliina kehottaakin erityisesti vanhempia rohkaisemaan tyttöjään tekniselle alalle. Hänen mielestään kaikki lähtee asennekasvatuksesta.
– Tytöille tulisi kertoa jo lapsena, että opintojen suhteen kaikki ovet ovat auki ja mitään alaa ei kannata tyrmätä. Ei pitäisi laittaa mitään rajoja tai ennakko-oletuksia sille, mitä tyttö voi tehdä tai saavuttaa.
Pauliinan mukaan yhdenkään tytön tai naisen ei tarvitse pelätä tekniikkaa.
– Ei todellakaan pidä ajatella, että olisi oltava jotenkin matemaattisesti erityislahjakas. Pitkää matikkaa tässä työssä ei vaadita. Opiskellessa kaikki tarpeellinen opetetaan kyllä. Minulla on neljä lasta ja kaksi vanhinta tytärtäni ovat myös päätyneet tekniselle alalle. Yksi on ympäristötekniikan insinööri ja toinen rakennusinsinööri. Naiset pärjäävät teknisellä alalla hienosti, jos vain kiinnostusta tekniikkaan on!